tiistai 31. tammikuuta 2012

Töttöröö

Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Ters Tervetuloa lukemaan yleisesti julkaisemaani järjetöntä blogia! Tai no, onhan tässä järki, mutta aika heiveröinen. Kirjoittelen mokia, vitsejä, failauksia, sun muuta, mitä kyllästyneet no-lifet lukevat aikansa kuluksi. Yhdy Liity siis joukkoon!


Näin alkuun voisin kirjoittaa hieman itsestäni. (eli siis eeppisimpiä mokailujani)

  • Minut tunnetaan hyvin sukulaisten keskuudessa sinä pikku-Leiana, joka oli silloin tädillään hoidossa viikon, kun vanhemmat lähtivät matkalle. Ja niin yhtenä iltana, kun olisi pitänyt jo olla unten mailla, huusi Leia 2v sängystään: "Saatana perkele nyt nukkumaan!" Siinä oli täti hieman hämmentynyt ja jopa pelkäsi. Eihän hän tiennyt, ettei hänen omat poikansa olleet niitä sanoja opettaneet, vaan Leian vaari, jonka mielestä oli kovin hauskaa, kun pikkutyttö hokee "saatana perkele". Että näin..
  • Olen myös melko tunnettu lääkäripiireissä. Kerran tuli Leia 3v äidin luokse ja sanoi: "Äiti, mulla meni värikynä korvaan." Äiti sitten pyysi näyttämään, että millainen kynä ja Leia näytti; sellainen pikkusormen paksuinen vahakynä. Äiti vain totesi, ettei se millään voinut tytön korvaan mahtua. Mentiin sitten kuitenkin neuvolaan lähiaikoina ja mainittiin värikynästä. Eise neuvolan tätikään oikein uskonut, mutta jotain siellä korvassa oli. Mentiin sitten lääkärille katsomaan, että mikä siellä korvassa on. Jotainhan siellä oli, mutta mitä, sitä ei tiedetty. Mentiin korvalääkärille, joka sitten koetti huuhtoa sitä jotain pois. Ja Leia-tyttö huusi, kuin syötävä. Yritettiin sitten tökkiä sitä ulos sieltä. Ja Leia huusi taas. Lääkärit tulivat siihen tulokseen, että se jokin ei lähde irti, ja kenties kasvaa tytön korvassa. Eli kasvaimeksihan se sitten leimattiin. Mentiin siinä lääkäriltä toiselle ja aina sama tulos: se jokin ei tule ulos - ja tyttö huutaa kun sitä yrittää. Vuosi siinä vierähti, ennen kuin lopulta päädyttiin leikkaussaliin, jossa tyttö-parka nukutettiin ja aloitettiin leikkaus. Kun se jokin oli saatu ulos, mentiin sitä vanhemmille näyttämään. Lääkärillä oli kädessään pieni keko..vahaliidun palasia.
 
Jepjep, olen paljon ehtinyt. Lisää on tulossa, ei pelkoa.

2 kommenttia: