V!ttu-sanan käyttö

V!ttu-sanan ainoat soveliaat käyttökerrat kautta maailmanhistorian:

“Paikallisia sadekuuroja… ja v**ut!!” – Nooa, 4341 eKr
“Miten v**ussa sinä ratkaisit tuon!?” – Pythagoras, 126 eKr
“Haluatte MINKÄ tuohon v**un kattoon!?” – Michelangelo, 1566
“Mistä v**usta noi kaikki intiaanit tuli?!” – Kenraali Custer, 1877
“V**ut täällä mitään jäävuoria ole.” – Titanicin kapteeni, 1912
“Onhan se niin v**usti hänen näköisensä!” – Picasso, 1926
“Missä v**ussa me ollaan!?” – Amelia Earhart, 1937
“Joka v**un taukki ymmärtää tämän.” – Einstein, 1938
“Mikä v**tu se oli?!” – Hiroshiman pormestari, 1945
“Hei haloo, kuka v**tu siitä saisi tietää?!” – Bill Clinton, 1999
“Enpä arvannut että he suuttuisivat noin v**usti.” – Osama bin Laden,2001
“Mikä v**un riskianalyysi?” Kaj-Erik Relander (Sonera) 2001
“Mikä v**un romahdus? Ei v**tu koske Suomea!” Jyrki Katainen (Valtiovarainministeri) 2008

Vitsi.net

It's the end of the world!

It's the end of the world as we know it, and I feel fine ~

21.12.2012. The date of Doomsday. But why is it today? Because the Mayan calendar ends today. (well, actually, we humans have changed our calendars thrice during our time - the end of the maya calendar was 7 months ago) It is said to be the end of the world. No one though knows how are we going to die. If it was a meteor, we would have already noticed it coming. An earthquake doesn't kill us all, except if it's everywhere at the same time.

Anyway, for the end of the world, I'll tell you something nice and funny. For example, my mum is in a training to get a job. After 14 years as a home-mum, she's now going to a job. She's gonna be a telemarketer. You know? Those, who call you and try to sell you magazines or something else you don't need. My mum is going to sell vitamins. Nice job, eh? Mum likes the people she's working with and she really needs some money, so there ain't turning back now. The only thing she does't like, is "pushing the button". She's afraid to call to people. What if there will be some mean, young man telling her to shut up?  Not nice.

Enough of my mum, now something else. I've noticed, that all my friends are either nerds (genious, wizard, creeper, etc.) or just weird (mushroom, pony (aka dwarf), numa, me myself, etc.). How did I end up with such odd friends? I blame media! And internet! Internet made me into a pervert, which all my friends are. (except mushroom and pony) It's not that I'd be complaining. I like nerds and weirdos. They're the only people I like to hang around with. Somehow, only smart people like me. E.g. all the annoying sluts girls don't like me, 'cause they're not smart. Logic works.

I saw one funny picture in facebook. There was two mayans, the other held a cup and the other was writing something. 
The one holding a cup said: "The tequila is ready. Are you coming?" 
Then the other answered: "I'm working on this calendar, but if I don't finish it, I guess it won't be the end of the world."
Funny? Yes. Indeed.

Well, that's it I guess. I'm getting my x-mas reportcard today, from school. Then I'm going out with my two nerds, Genious and Wizard. We're gonna watch the movie Hobbit. After that I'm going to church to listen to my little brother sing. (he's in the choir) Then, in the evening, I'm coming home to party, singing "It's the end of the world as we know it.."

Have a nice End of the World! And merry x-mas, if the world really ends and I won't be able to write a x-mas text. And happy new year! And.. and.. goodbye!

Kotitaloutta

Jouluherkkuja kotitalouden tunnilla.

Teimme kotitalouden tunnilla pipareita ja joulutorttuja. Tavanomaisia joululeivonnaisia. Tunti sen sijaan oli vähemmän tavanomainen.

Aloitimme joulutortuilla. Jokainen sai yhden taikinalevyn, josta saisi kaksi torttua. Katsoin kirjasta mallia ja tein kaksi oikein kaunista torttua: kukan muotoisen ja enkelin muotoisen. Muut tekivät tylsän tavallisia. Kun tortut olivat pellillä, aloimme tehdä pipareita. Kuten kuka tahansa lapsi, pistimme vähä väliä raa'an piparkakkutaikinan palasia suuhumme. Heei, kaikki tekevät niin!

Sitten kaikkien lempipuuhaan: piparimuoteilla leikkimiseen! Rakastuin heti ketun muotoiseen muottiin ja tein sillä kolme piparia. Apulaiseni HuumorintajutonHumoristi (kertoo mahtavia vitsejä, muttei koskaan itse naura) ei voinut käsittää, miksi tykkäsin kettumuotista. Hän itse teki vain tylsiä joulukuusia ja pipariukkoja. Pah. Minä tein kettuja ja piparinmuotoisia (onko niille röpelöisille muuta nimeä?) ja sydämiä ja valaan. Huumorintajuton  ei kylläkään uskonut sitä valaaksi, vaan väitti kivenkovaan, että kyseessä on etana. Toisessa keittiössä Origami (hongankolistaja, joka tekee joka tunti origameja) sanoi riidan katkaistakseen, että se on läski pingviini! Pah. Taitoin 'etanan' tuntosarvia sivuun, jolloin niistä tuli pyrstö. Noin. NYT se on valas.

Koristelimme piparit sokerikuorrutteella. Pinkillä. Nam. Tein taidetta, kun koristelin jokaisen piparini vaivalla ja näteiksi. Huumorintajuton pilasi valaani ja teki sille silmät pyrstöön. Hän teki siitä etanan. Kuinka törkeää. Ulkomaalaiset ryhmäläisemme hätistivät minua kokoajan ja väittivät, että hidastelen. Ei taidetta saa hoputtaa! Huumorintajuton keitti glögiä ja lopulta pääsimme syömään - poltettuamme yhden piparierän. (onneksi eivät olleet minun pipareitani)

Syötyämme ja siivottuamme lähdimme kotiin, lopuksi toivotin opettajalle vielä hyvää joulun odotusta - ja hyvää maailmanloppua.

ps. Jos luit sanan "origami" väärin (eli "orgasmi") tervetuloa pervojen joukkoon!

Kohtalo?

Alan pikkuhiljaa uskoa siihenkin..

Äitini kertoi, että kohtalo oli ohjannut hänet tanssimaan. Hänellä oli nuorena tullut yhtäkkiä outo 'sairaus', mitä ei näkynyt missään tutkimuksissa, mutta hänen oli kamala huono olo, häntä oksetti, pyörrytti ja hän pelkäsi kokoajan pyörtyvänsä. Hän ei voinut käydä töissä ja kotona istuminen yksin tuntui kamalalta. Niinpä, äärimmäisen pakon edessä, hän lähti lauantai-iltaisin tanssipaikalle vanhempiensa kanssa, ettei joutuisi olemaan yksin kotona. Muutama kuukausi ja hänen olonsa parani.
 Toinen kohtalon oikku on äitini työharjoittelupaikka. Olemme korviamme myöten veloissa, ja kun tilanne kävi täysin toivottomaksi, äitini joutui hakeutumaan työkoulutukseen. Sattumien kautta hän päätyi työharjoittelijaksi puhelinmyyntikurssille. Äitini vihaa puhelinmyyjiä - tai ainakin vihasi ennen kurssiaan. Nykyään hän kertoo kotona aina millaista töissä on ollut ja kuinka kivoja ihmisiä siellä on. Jepjep..

Mutta ei enempää äidistäni. Tänään jouduin kävelemään koulusta kotiin, sillä bussikorttini viimeinen matka meni matkalla kouluun. Niinpä lähdin löntystelemään kotia kohti, ja kuinka ollakaan, huomasin Creeperin (sen yhden nörtin) olevan bussipysäkillä. Huomasin kuitenkin pari muutakin jätkää pysäkillä, enkä sitten viitsinytkään jäädä juttelemaan. Kävelin ohi ja totesin "pöö". Pysähdyin kuitenkin parinkymmenen metrin päässä avaamaan nappikuulokkeita solmusta. Samalla vilkuilin pysäkille. Creeper tuli lopulta luokseni juttelemaan hetkeksi, kunnes hänen bussinsa saapui. Jatkoin löntystämistä, mutta huomasin sitten, ettei Creeper ollut mennytkään bussiin. Hän tuli luokseni ja kertoi, että bussikuski oli tylysti todennut, että bussi oli täynnä ja olisi odotettava seuraavaa. Koska busseja menee puolen tunnin välein, hän lähti kävelemään kanssani keskustaan, mitä kautta kävelen kotiin.
No, juttelimme siinä sitten. Olin iloinen, sillä sain kylmälle, tylsälle kävelyretkelle hetkeksi juttuseuraa, kunnes parin pysäkin päässä Creeper jäi odottamaan bussiaan. Loppumatkan kävelin yksikseni ja kuvasin salamavalolla lumihiutaleita.

Että sellaista.

~ Pakkasukko ~

Jack Frost ♥

Jepjep. Kävinpäs katsomassa elokuvan 5 Legendaa. Tosin katsoin sen alkuperäiskielellä, eli englanniksi, joten elokuvan nimi olikin Rise of The Guardians. Elokuva oli aivan ihana, suosittelen katsomaan - ja varsinkin englanniksi. Joulupukilla on venäläisaksentti, mitä ei suomenkielisessä dubbauksessa pääse kokemaan. Ja Pakkasukolla on ihana ääni englanniksi. En pistä spoilereita tänne, ettei kukaan pahoita mieltään, mutta sen sanon, että elokuva sopii melkein kaiken ikäisille. (pikkulapset saattavat hieman säikähtää, kun joulupukilla on tatuointeja)

Joka tapauksessa, minun piti enemmänkin kertoa siitä, miten ylipäätään päädyin katsomaan elokuvaa. Yleensähän käyn elokuvissa harvoin (muunmuassa rahanpuutteen takia), mutta nyt halusin päästä näkemään sen nimenomaisen elokuvan, ensinnäkin siksi, että kaverini kehuivat sitä ja toiseksi siksi, että päähenkilö on söpö. (älkää pyöritelkö silmiänne!) Elokuvia on kuitenkin tylsä katsoa yksin, joten halusin jonkun seuraksi. Mietin kenet haluaisin elokuviin kanssani. Toisaalta olisi kiva mennä perheen kanssa, mutta koska mietin tätä koulupäivän aikana, en voisi vielä muilta kysyä. Mietin muitakin vaihtoehtoja ja ruokalassa kysyinkin kavereiltani, oliko kukaan vielä nähnyt sitä elokuvaa. Kukaan ei ollut. Sitten myöhemmin minulla olikin seuralainen elokuviin. Mahtavaa! En kertonut muille asiasta, sillä olisin saanut kuulla kommentteja: "Minäkin haluan mukaan!" tai "Mikset pyytänyt minua?" tai "Oohohoo, menet elokuviin sen kanssa." Joten, olin hiljaa.

Miksi kirjoitan asiasta blogissani, jota tiedän kaverieni lukevan? Jaa'a, se johtunee siitä, että arvaan jo kiinnostuneiden tietävän, ja epäilen, josko ketään oikeastaan kunnolla kiinnostaakaan. Nimittäin, kun menin leffateatterille, missä seuralaiseni minua odotti, huomasin parin rinnakkaisluokan jätkän tulleen samaan aikaan stalkkaamaan. Olihan se hetken noloa, mutta heitimme asian leikiksi. Jätkät häipyivät hetkeksi, mutta stalkkasivat meitä pylväiden takaa, kuin olettaen, että jotain tapahtuisi. Leffateatterin aulassa. Come on. Oikeasti?

Päätimme sitten karata stalkkaajiltamme, ja menimme alakertaan, minne pääsee portailla ja hissillä. Jätkät eivät seuranneet, joten aioimme mennä hissillä takaisin ylös. Hissin tullessa hiiiitaasti alas, kaverini totesi: "Ne on sitte kummiskin tuolla hississä.." Ja mitä huomasimmekaan, kun hissin ovet aukesivat? No jätkäthän ne siellä! Repesimme täysin ja lähdimme nauraen portaita taas karkuun. Menimme sinne, mistä popparit ym. ostetaan. Pyörimme hyllyjen välillä ja puhuimme kaikesta mielenkiintoisesta, kuten absoluuttisesta plussapisteestä, mustista aukoista, maapallosta ja hintojen kallistumisesta. Huomasimme myös, että jätkät olivat meitä sinnekin seuranneet ja mulkoilivat pylväiden takaa. Jestas.

Käytiin sitten elokuva katsomassa. Älyttömän hyvä elokuva! (seuralaiseni valitti, kuinka DreamWorksin päähenkilöillä on aina joko punainen tai valkoinen tukka..) Kun palasimme halliin, mitä oli vastassa? Ne samat kaksi jätkää, plus Muuli. (se eräs ärsyttävä juorukello) Että näin. Siitä tiedän/arvaan, että ainakin muutama tietää. Onneksi harvaa kiinnostaa, mitä teen ja missä.

Taas yksi suhteellisen turha päivitys, josta luultavasti seuraa vain harmia..

! Hyvää Itsenäisyyspäivää Suomi !

6.12. - The independence day of Finland!

Jei! Itsenäisyyspäivä! Eikun kaikki Maamme laulua hoilaalaamaan. Kuinkas moni laittoi kynttilöitä ikkunalaudalle? Minä en laittanut. Meillä ei näet ole ikkunalautaa. Mutta, asiasta kukkaruukkuun, kerron mitä tein itsenäisyyspäivänä.

Yleensä menemme joka vuosi lasten itsenäisyyspäiväjuhlaan, sitten keskustaan kuuntelemaan puhetta sen komean valkean talon parvekkeelta ja katselemaan itsenäisyyspäiväraketit ja lopulta Raxiin syömään. Näin olemme tehneet jo monena vuonna...kunnes kaupunginvaltuusto sotki asiat. Lasten itsenäisyyspäiväjuhla siirrettiin tavallisesta paikastaan isompaan paikkaan ja siitä oli tehty lapsenmielisempi. Tietenkin se myös alkoi yhdeltä ja loppui kolmelta. Raketit alkaisivat kuudelta. Mitä tekisimme 3 tuntia siinä välillä? Lisäksi keskustaan tuli joulutori etuajassa, joten raketteja ei voinut enää ampua siellä. Puhe ja laulu kyllä pidettiin keskustassa, mutta sitten tuhatpäisen katsomon olisit mentävä kapeita katuja pitkin alarantaan katselemaan raketit. Naurettavaa! Ja siinä pakkasessa? Mikä pahinta, äidillä ja isällä oli vielä kutsut Turkuun jonnekin tanssiaisiin, juuri rakettien aikaan!

Onnistuimme kuitenkin järjestämään edes kaksi perinnettä. Jätimme lastenjuhlan väliin ja vanhempamme jättivät tanssiaiset väliin. Menimme sitten kuudelta suoraan alarantaan ja katselimme komean rakettiesityksen (hienompi kuin viime vuonna, hieman lyhykäinen kyllä). Lopuksi kävelimme tuttuun Raxiin syömään ja sitten kotiin. Itsenäisyyspäivä pelastettu.

PS. Koskaan ei ole liian vanha leikkimään lumikasoissa lasten kanssa!