Matka jatkuu!
Aamupalan jälkeen pakkasimme tavarat takaisin bussiin. Juuri ennen bussin lähtöä äiti sai idean lähettää minut hakemaan vettä hotellilta! No, juoksin sitten pullon kanssa bussin perältä etuovelle ja siitä hotellin vessaan, täytin pullon ja juoksin takaisin. Bussi lähti hetkeä myöhemmin. Ajoimme jälleen pitkän matkaa, tosin tällä kertaa ruotsista norjaan. Matkalla näimme vuoria! Siis ihan sellaisia, joiden huipulla on lunta! Ja arvatkaapas, olimmeko kaikki takapenkkiläiset kiinni lasissa kameroinemme! AIVAN! "Hei, vuori!" ja kamera lasiin kiinni. Kirosimme aina, kun joku puu tuli eteen, sillä se pilasi liikkuvassa bussissa kuvan täydellisesti. Aina, kun kuva onnistui, huusimme "JES! SAIN KUVAN!" Etupenkkiläisiltä meni melkein hermot..
Pysähdyimme
matkalla syömään pizzaa ravintola kurjessa. (Rastaurant Häger mikälie.
Kyltissä oli kurjen kuva) Ravintolan ikkunasta mulkoilimme haitaristin
tytärtä, joka näytti aivan jätkältä. Tiedättehän, löysä huppari ja
löysät collegehousut puolitangossa. Kaiken lisäksi vielä merkkitennarit, olkapäille asti blondit hiukset ja kuulokkeet korvissa. Yök. Juuri sellainen, joita
näkee kaupungilla joka päivä. (siis napatoppilissujen lisäksi) Syötyämme
jatkoimme matkaa.
Pizzeria oli Ruotsin ja Norjan rajamailla, joten pian olimmekin jo Norjan puolella. Ja vuorien kuvaus jatkui. Jälleen suorastaan kiipeilimme toistemme päälle saadaksemme kunnon otoksen valkeahuippuisista vuorista. Varsinainen kuvausvimma alkoi kuitenkin vasta eräällä kanjonilla, tai miksi sitä nyt kutsuisi. Ajoimme kapeaa tietä vuorenrinteellä, oikealla puolellalle pudotus jokeen, jonka toisella puolella nousi toinen vuori. Kaunis näky - ja kamerat räpsivät. Menin bussin keskiovelle, että sain parhaat kuvat. Luulimme bussin jo putoavan rotkoon, kun kaikki matkustajat nojasivat bussin oikeanpuolen laseihin. Selvisimme kuitenkin ja kuljimme sillan alvulla joen yli toiselle puolelle ja jatkoimme matkaa joen viertä pitkin. (jonka myös kuvasimme) Kuvasin niin kauan, kunnes kamerasta loppui akku.
Pysähdyimme matkalla yhdelle levähdyspaikalle juomaan kahvit, venyttelemään, nauttimaan järvi&vuori maisemasta ja tanssimaan. Kahvit juotuamme heittelimme veljeni ja Lellikin kanssa kiviä järveen, sitten minä ja veljeni menimme harjoittelemaan muun ryhmän kanssa tulevaa ohjelmaa. Hytölän jenkka, Raatikko, Rapikko, Kerenski, Nuuska-polkka (kyllä, sen tanssin nimi on nuuska-polkka), Prins Oscar ja Prihatsu. Tiedän, näitä nimiä on teille turha kertoa, ette niitä kuitenkaan ymmärrä, enkä rupea nyt tansseja teille selittämään. (ei teitä kuitenkaan kiinnosta) Jotkut teistä saattavat tunnistaa tanssit, jos niin käy, niin voitte onnitella itseänne! Tanssittuamme pakkasimme tavarat ja jatkoimme matkaa.
Pahoittelen, että tekstit tulevat näin harvoin. On paljon muutakin tekemistä, kuin kirjoitella tänne teidän iloksenne, senkin tylsistyneet no-lifet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti