tiistai 12. kesäkuuta 2012

Kesämökillä (1/2)

Keskellä korpea ziljoonan hyttysen kanssa


Meillä on kesä"mökki" keskellä korpea. Äidilläni, papallani ja mummillani on kolmeen pekkaan jaettu n.22hehtaaria metsää ja peltoa. Aina välillä pappa on myymässä omaa osuuttaan, mutta aina ehdimme estää sen. Äiti valkkasi osakseen pienimmän osan, mutta siinä on mökki ja peltomaata. (ja se paikallaan seisova lätäkkö, jossa asuu sudenkorentoja ja sammakoita)
Työnjako on mökillämme on melko selkeä: Isä hoitaa ruohonleikkuun ja peltotyöt, äiti keittää kahvin, tekee ruuan ja hoitaa mökin kun taas minä ja veljeni hoidamme sotkemis- ja ärsytyspuolen. Kyllä me silloin tällöin autammekin, jos/kun siitä maksetaan.


Autoimme veljeni kanssa isää istuttamaan perunoita. Isä leikkasi ensin perunamaalta ruohon, sitten merkkasi kepeillä suoran (ei-Nero-suoran) linjan ja antoi minulle perunapussin. Minä sitten laitoin perunoita maahan tasaisin välein kahdelle riville. Veli kulki perässä ja survoi perunoiden viereen maan alle härkäpapuja, jotka auttavat perunaa kasvamaan. Aina välillä pysähdyin sotimaan hyttysten kanssa ja tapoinkin niitä varmaan 20 joka pysähdyksellä. (Mistä näitä hyttysiä tulee!?) Lopulta pitkän istutuksen jälkeen menin takaisin mökkiin - jos sitä nyt voi mökiksi kutsua. Mökkime on tosi pieni verrattuna lussusmökkeihin meren rannoila. Mökissä on yksi huone ja se oli aiemmin toiminut rakennustyömaalla ilmeisesti vajana. Meillä onkin hauskaa välillä vitsailla katossa olevista kengän jäljistä. Hyvä puoli mökissä on se, että sen eristeet ovat tulenkestäviä. Mökki ei siis helpolla kärähdä. (paitsi sisältä ja ulkoa, eristeet eivät pala)


Kun tulin sisään, katseli äiti parhaillaan telkusta (joka on markka-ajalta ja menee rikki vain jos paiskaat sen parvekkeelta) jotain Titanicista. Istuin pöydän viereen ja äiti alkoi selittää ohjelmaa. Se oli dokumentti, jossa kerrottiin, miksi Titanic upposi ja miksi toinen laiva ei sitä auttanut. Itsekin luulin, että kapteeni vain oli huolimaton ja toista paattia ei kiinnostanut, mutta asia ei ollutkaan niin.
Oli peilityyni yö. Ei kuuta, vain tähdet. Titanic seilasi kylmän virtauksen ja lämpimän virtauksen rajamaille. Siellä kylmä aiheuttaa harhakuvia, kangastuksia. Horisontti näytti kuin nousevan ja tähdet alkoivat heti veden rajasta.Todellisudessa merenrajan ja taivaan välille jäi tumma tila, jota tähystäjät eivät nähneet. Juuri siinä tilassa oli jäävuori. Ammattitaitoiset tähystäjät eivät nähneet jäävuorta ennen, kuin oli jo liian myöhäistä. Laiva, joka sattui lähistölle ei tiennyt auttaa Titanicia, koska kangastukset vääristivät laivaa ja saivat sen näyttämään rahtilaivalta. Kaiken lisäksi se ei näyttänyt olevan edes vaarassa! Vaikka Titanicilta yritettiin lampulla morsettaa, ei siitäkään ollut apua. Kuvittele kirkas yö ja tuikkivat tähdet.. ja sinne yksi lamppu tuikkimaan. Mitään ei ollut tehtävissä. Matkustajillakin oli vähäiset mahdollisuudet, olihan vesi jääkylmää. Seuraavana päivänä mahtoi toisen laivan kapteenilla olla kivaa, kun kuuli katselleensa Titanicin uppoamista. Miesparka ei saanut koko elämänsä aikana mainettaan puhtaaksi..


Titanic-dokumentin jälkeen tuli videonpätkiä Japanin tsunamista. Katselin silmät pyöreinä, kun likainen vesi vei mukanaan autot, tavarat, laivat, jopa talot. Kamalaa.


Onneksi sen jälkeen tuli nauretavampaa ohjelmaa, nimittäin joku selitti sukupuolen neutraloinnista. Siinä oli äiti, joka kertoi kasvatustyylistään. Esimerkkinä oli hänen poikansa Taito, jota olisi voinut tytöksi luulla. Pojalla oli punaiset housut, valkoinen punakukallinen paita, olkapäille ulottuvat hiukset ja helminauha kaulassa. Mitä pirua?! Miksi pojista pitäisi tehdä tytön näköisiä? Tasa-arvolla ei ole tässä mitään tekemistä! Hullua..


Älä karkaa, tämä jatkuu vielä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti