Kesämökillä (2/2)

Keskellä korpea hyttysten keskellä


Veljeni kyllästyy helposti. Niinpä minun täytyi pitää hänelle silloin tällöin seuraa. Olen vähän melko tosi lapsenmielinen, joten leikkiminenkin sujuu, kun olen sillä päällä. Päätimme sitten mennä metsästysleikkiä, eli veljeni on metsästäjä ja minä olen joku eläin. Ainoa ongelma on se, että ihmisten kehoa ei ole tarkoitettu nelinkontin juoksemiseen. Hartiani ovat yhä kipeät. Muistaakseni leikki/peli päättyi 4-3, veljeni voittoon. Olin ensin tiikeri ja kuolin, sitten karhu, jolla voitin, sitten susi, joka kuoli.. jne. Kaikkein hämärin ottelu oli Kerberos vs alieni. Että jooo..
Miekkailimme me kepeilläkin, mutta se kävi tylsäksi, kun veli mätkäisi kaikin voimin minua peukaloon. Peukaloni on yhä kipeä. Auts.. (ja hokarit ette naura siellä, se oikeasti sattui!)


Oli meillä kyllä hauskaa kahvipöydässä, kun äiti kysyi, että kuka haluaa oikeaa maitoa kahviinsa. Olin melkein hypätä seinille, kun tajusin, että äiti oli ottanut maitotonkan mukaan. (linkki niille, jotka  eivät tiedä mikä on maitotonkka) Äiti sanoi, että vaihtoehtoina on leikkimaitoa ja oikeaa maitoa. Kaiki tottakai halusivat oikeaa maitoa, kun sitä kerran oli tarjolla.
Maito saatiin Ahlmannin maitobaarista, josta saa käydä hakemassa käsittelemätöntä maitoa eurolla litra. Kävimme siellä isän kanssa Ahlmannin puutarhamessujen jälkeen. Olin siellä tuuraamassa isääni Maatiaisen myyjänä. Myin siemeniä ja mainostin Maatiasta, jne. Kävimme ostamassa maitoa ja isä vitsaili, että nyt ei tullut kyytön maitoa. (fingerporistrippi, jossa Vesa ei osta kyytön maitoa, koska se on kallista. Kotona maitotölkistä hyppää kyy..) Lähtiessämme huomasin, että meidän jälkeemme maitobaariin meni pariskunta kahden ämpärin kanssa. No huhhuh!
EU haluaa sulkea maitobaarin, koska se on "epähygieninen". Mitenniin?! Lehmät lypsetään konevoimalla, maito viilennetään desinfioiduissa säiliöissä ja tuotantoa vahditaan. Miten se voisi ola epähygienistä? Tai ehkä EU:ta vain potuttaa, kun maito on käsittelemätöntä..


Noniin, eksyin aiheesta. Takaisin kesämökille, missä sain ensimmäistä kertaa ajaa isän ruohonleikkuria. Siinä on painoraja, eli jos kuski on liian kevyt, ei kone käynnisty lainkaan ja se sammuu, jos paino katoaa. Eli lapset eivät saa konetta känytiin. Minäpäs painan jo hienot 61,1 kiloa, joten sain koneen käyntiin. En tosin kovin lujaa uskaltanut ajaa, jos kone vaikka karkaisi käsistä. Niinpä ajoin etanavauhtia kaksimetriä. Parempi se, kuin ei mitään.


Se siitä sitten. Pääsimme hengissä kotiin, mitänyt laskimme veljeni kanssa kilpaa hyttysen puremia. Veljeni voitti, yli 50 puremaa!