Tossuraati!

Tanssipidot starttasivat minun osaltani tossuraadilla!


Tänä vuonna Tampereella järjestetään Tanssipidot, virolaissuomalainen tanssitapahtuma. Onneksi ei ole kovin kaukana meiltä, joten saatoin osallistua ihan talkoisiinkin. Menen huomenna majoitusvahdiksi.
Mutta tänään oli lasten luokittelu Pakkahuoneella ja menin sinne lapsiraatilaiseksi. Mukana oli (valitettavasti) veljeni, sekä kaksi muuta ryhmästämme: Pipo ja Maatilainen. (Maatilainen sai nimensä siitä, että esityksessämme hän lauloi täyttä kurkkua: "MAATILAISEN KYLÄLLÄ..!!") Pipo sanoi, että odotamme jotain naista, jonka sitten piti kertoa meille, mitä tehdä. No, tuijotimme jokaisen ohikulkijan nimilappua yrittäen saada selville, missä oli etsimämme nainen. Yksi ohikulkija pysähtyi katsomaan, kun tuijotimme häntä. Hän tuli sitten lopulta luoksemme ja kysyi, olimmeko me lapsiraatilaisia. Sanoimme kyllä ja nainen vei meidät sivuun, jossa sitte jakoi meile lapsiraatipassit ja alkoi selittää työkuvaamme. Olimme siis lapsiraadissa, toisin sanoen tossuraadissa. Saimme tossuparin, eli siis supikkaat/kurpposet. Tehtävänä oli katsoa esitys ja antaa sitten sille joko yksi tus tossu, kaksi tossua tai tossujen taputus yhteen. Yksi tossu=Ihan ok, kaksi tossua=hyvä ja tossujen taputus=super. Yksikään esitys ei saanut minulta yhtä tossua. Kaikki esitykset olivat mahtavia!


Ensimmäisen konsertin jälkeen meille jäi pari tuntia aikaa seuraavaan konserttiin päätimme mennä kaupungilla käymään, kun kerran aikaa oli. Pipo kertoi, että Pakkahuoneen vieressä levalle Tullintorille oli avattu joku East Asian Mart, jossa myydään korealaista, japanilaista ja kiinalaista ruokaa & krääsää. Vau! Menimme siis siellä käymään. Kiertelimme kauppaa ties kuinka kauan ja vinguimme Pipon kanssa ihastuksista. Janjaneja, onnenkeksejä, nuudeleita, syömäpuikkoja, nuudelikulhoja, merilevää, viuhkoja, koriste-esineitä.. Aaah.


Ostin Pipon piikkiin purkin yanyaneja (suklaaseen dipattavia keskejä) ja onnenkeksin. Pipo itse osti viuhkan ja syömäpuikot. Maatilainen ei ostanut mitään.


Seuraavaksi menimme Arnoldsille syömään. Pipo pakotti minut ottamaan Toastin, kun hän itse söi Bagelin. En halunnut jalopenoa, joten otin aamupalaversion. Tajusin vasta liian myöhään, että siinä on yhdeltä puolelta paisettu kananmuna.. Jääks! Meinasi tulla hyvä leipä siinä kohtaa ylös. Puolijäykkä keltuasimössö.. Yöööörgh..


Arnoldsilta mentiin Keskustorille (hetken sähläyksen jälkeen) hakemaan ilmaista jätskiä. Ben&Jerry's jakoi ilmaista jäätelöä ja tottakaihan se piti käydä katsomassa. No, pästiin sitten torille ja siellä oli vastassa lissuarmeija. Kymmeniä likkoja minishortseissa ja topeissa, jätkiä shortseissa ja lippiksissä. Sullouduimme sekaan. Kun auto sitten ilmestyi torille, ryntäsi sen kimppuun kymmeniä teinejä kädet ojossa. Kuski tuli megafonin kanssa ulos ja ilmoitti, että jakelu (tirsk) alkaisi viiden minuutin kuluttua ja porukan pitäisi siirtyä, että saadaan auto aukiolle ja luukku auki. Kun sitten odoteltiin vähän aikaa, aukesi luukku ja jätskin jako alkoi. Teinit suorastaan sekosivat. Maatilainen, joka ilmoitti olevansa pessimisti, valitti koko ajan, että moinen touhu oli hullua ja että jäätelöhän se vain oli. Kun lopulta pääsimme luukulle (veljeni hyppi ja vaati saada cookiedough'n) ja saimme jätskit, oli seuraava ongelma päästä pois. Porukkaa tunki luukulle joka suunnasta! No, pääsimme kuitenkijn väljemmille vesille ja pessimistimme alkoi taas valittaa: "Huijausta! Tämä on ihan tavallista suklaajäätelöä!" Pessimisti mikä pessimisti..


Jätskin jälkeen palasimme tuomaroimaan. Pipo ja Maatilainen lähtivät heti viimeisen esityksen loputtua, heillä nääs oli talkoohommia heti tuomaroinnin jälkeen. Minä ja veljeni lähdimme kaikessa rauhassa kotiin.


Sellainen päivä. Huomatkaa, että blogipäivitys on päivän myöhässä. Kaikki tämä tapahtui siis keskiviikkona.